Silmiini osui Johannes Ekholmin kirjoittama artikkeli ”Herjat lentävät verkossa”. Olemme aikaisemmin tässä blogissa keskustelleet verkkolehtien interaktiivisuudesta ja tämä artikkeli sopi mielestäni hyvin jatkoksi sille keskustelulle. Artikkelissa keskustellaan siitä, kuinka helppoa on antaa kärkeviäkin kommentteja asioista keskustelupalstalla, vaikkei siihen pystyisikään tosielämässä. Lehtien sivuilla keskustelussa ei sallita samanlaista vapautta, sillä laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä siirtää vastuuta lehdelle, jos keskustelupalsta on verkkojulkaisun osa.
Palsta on verkkojulkaisun osa, jos viestit menevät toimituksellisen seulan ja käsittelyn läpi. Useissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole. Keskustelupalsta ei nimittäin ole verkkojulkaisun osa, jos kaikki viestit menevät palstalle suoraan käsittelemättä. Itse olen törmännyt vain tällaisiin keskustelupalstoihin, joissa teksti tulee heti näkyviin kaikkien luettavaksi.
Lehden vastuu kasvaa myös, jos viestien sisältöä jälkikäteen muokataan tai tehdään muita toimituksellisia ratkaisuja. Oikeustieteen tohtori ja viestintäoikeuden tutkija Päivi Tillikka mainitsee vaikeaksi rajatapaukseksi tilanteen, jossa keskustelulle on toimituksesta ilmoitettu jokin aihepiiri ja palstalta poistetaan viestit, jotka eivät kuulu aiheeseen.
Verkkolehden keskustelupalstan voi jättää kokonaan valvomatta, mutta silloin pitää olla uhkarohkea. Tillikka muistuttaa kuitenkin, että se ei anna lehdestä kovin hyvää kuvaa, jos jättää keskellä toimituksellista aineistoa olevan keskustelun valvomatta.
Rikollisista viesteistä viestin kirjoittajan lisäksi rikosvastuuseen voi joutua keskustelupalstaa valvova toimittaja tai päätoimittaja, jos keskustelupalsta on verkkojulkaisun osa. Yleisönosaston toimittajia on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun he ovat hyväksyneet lainvastaisen kirjoituksen lehteen. Jos rikollisen viestin kirjoittaja on tiedossa, niin päätoimittajaa tai toimittajaa ei rangaista kovinkaan helposti, kertoi Tillikka.
Yksittäistä toimittajaa tai päätoimittajaa ei helposti tuomita rikoksista, mutta lehti voi joutua rikollisen viestin takia korvausvastuuseen. Yksityishenkilöitä ei ainakaan pitäisi arvostella nimeltä. Anonyymit kirjoittelijat arvostelevat toisiaan kovin sanoin.
Lehti välttää pahimmat sudenkuopat laittamalla verkkokeskustelun säännöt selkeästi näkyviin. Niistä pitää myös selvitä, valvotaanko keskustelua etu- vai jälkikäteen. Joissain lehdissä epäasiallisia kommentteja kerääviä keskusteluketjuja lukitaan yöksi tai viikonlopuksi. Näin varmistetaan, ettei uusia kommentteja pääse läpi. Ihan fiksua minusta vaikka se hieman rajaakin sananvapautta.
Viestin aineisto:
Ekholm, Johannes. Herjat lentävät verkossa. Suomen lehdistö. 8-9/2009. 78. vuosikerta. s. 4-5.
Verkossa herjaaminen, varsinkin verkkosanomalehdissä, on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista. Ihmisillä on tarve tuoda negatiiviset tunteet esille...monesti yhteiskunnan syrjäytyneet ja ulkomaalaiset joutuvat monenlaisten herjausten kohteeksi -> monesti syyttä suotta! Tässä näkyy toimittajan ammattitaito eli kuinka paljon hän suodattaa/hyväksyy nettikirjoittelun julkaisussa. Myös mielestäni toimittajan oma ajatusmaailma vaikuttaa hänen hyväksyyntänsä herjausviesteissä ja niiden muokkauksessa.
VastaaPoistaVerkossa kommentoinnista tekee helppoa juuri se, että voi esiintyä nimimerkillä tai nimettömänä. Jos haluat ottaa asiaan kantaa asioihin paperilehden sivuilla, pitää itsestään antaa tiedot vähintäänkin lehden toimitukselle. Tämä laskee kynnystä. Nimettömänä kommentointi on paljon helpompaa. Helsingin Sanomissa kommentteja julkaistaan hyvin harvoin nimimerkillä, mikä varmasti lisää kynnystä kantaaottamiseen.
VastaaPoistaMielestäni se ei ole hyvä juttu, että mielipiteistä voi ilmaista helposti asettumatta kuitenkaan niiden taakse niin vahvasti, että voisi esiintyä omalla nimellään.
Olen samaa mieltä siitä, verkkolehtien lukijoiden kommentit ovat lähes aina negatiivisia. On helppo valittaa, kun kukaan ei voi valittaa sinulle takaisin. On hyvä, että ihmisillä on asioista erilaisia mielipiteitä, mutta jos nimimerkillä kommentointia rajoitettaisiin, saatettaisiin verkkolehtiin saada rakentavampia kommentteja ja jopa kunnollista keskustelua. Nyt herjaamisella koitetaan saada vain huono kuva ihmisestä tai asiasta, josta juttu on kirjoitettu, tai kuten Katja kirjoitti, yhteiskunnan syrjäytyneet ja ulkomaalaiset saavat syyt niskoilleen asiasta kuin asiasta.
VastaaPoistaOlen myös törmännyt tuohon, että verkkolehtien keskustelupalstoilla ja muillakin kommentointi on usein negatiivisvoittoista. Lisäksi annettujen otsikkojen alla tapahtuvalla keskustelulla on tapana jossain vaiheessa luisua pois aiheesta, ja usein kirjoittajat alkavat kommentoida toistensa kommentteja melko henkilökohtaisuuksiin menevällä tasollakin, jolloin keskustelusta tulee juupas-eipäs -tasoista nälvimistä.
VastaaPoistaTuohon olen itsekin törmännyt monesti!Keskustelu alkaa aiheeseen liittyvillä kommenteilla, mutta yhtäkkiä maanjäristyksistä siirrytäänkin automerkkeihin tai muuta vastaavaa. Aiheenvaihdokset ovat välillä mitä kummallisempia. Joskus vaikuttaa myös siltä, että jotkut kommentoivat esim. uutisia vain päästäkseen väittelemään asioista ja haukkumaan muita. Näiden ihmisten on pakko saada purata turhautumistaan muihin ja usein väittely meneekin henkilökohtaiseksi.
VastaaPoista