Kuten Maija jo kirjoittikin, monet verkkolehdistä tehdyt tutkimukset keskittyvät sivustojen yksittäisiin piirteisiin. Tärkein verkkolehtien ominaisuus on varmasti interaktiivisuus. Se on päivän sana. Verkkolehdissä voi nykyään kommentoida lähes kaikkia uutisia. Lukijoita houkutteleviksi suunnitellut otsikot keräävätkin lukijoita ja monet uutiset herättävät keskustelua.
Nettisivuille jaetaan palkintoja niiden interaktiivisuudesta. Nyt myös verkkolehdet ovat saaneet omat palkintonsa. Jo olemassa olevien tutkimusten ja teorioiden perusteella Hans Beyers teki tutkimuksen, jossa verrattiin monista eri verkkolehdille tarkoitetuista palkinnoista ehdolla olleita amerikkalaisia ja eurooppalaisia uutissivustoja. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, onko uutissivustojen lähestymistavassa ja rakenteessa paljon eroja. Tässä yhteydessä tutkittiin myös sivustojen interaktiivisuutta.
On totta, että verkkolehdet muistuttavat pitkälti printtiversioitaan, mutta kuvagalleriat ja videot antavat uutisille netissä uuden ulottuvuuden. Interaktiivisuus verkkolehtien sivuilla on tuonut oman mausteensa uutisten lukemiseen. Maija kirjoittikin, että Domingon mukaan (2008) interaktiivisuuden tyypillisimpiä ilmentymiä ovat sisällön muokkaaminen lukijan oman mielenkiinnon mukaiseksi, palautteen antaminen ja kansalaiskeskustelu. Mielestäni on hyvä, että verkkolehdet tarjoavat paikan avoimelle keskustelulle, mutta välillä tuntuu, että varsinkin suomalaiseen kulttuuriin kuuluu pakonomainen negatiivinen kommentointi, varsinkin jos kyse on julkisuudenhenkilöstä.
Beyersin tutkimuksessa What constitutes a good online news site? A comparative analysis of American and European awards. käytettiin tutkimusmenetelmänä enimmäkseen deskriptiivistä kvalitatiivista sisällönanalyysiä, jossa oli kuusitoista kriteeriä tutkittavana. Kriteereihin kuului mm. valokuvagalleriat, videot ja pelit. Suuri osa kriteereistä liittyi kuitenkin jollain tavalla interaktiivisuuteen. Näihin kuuluivat äänestykset, chatit, keskusteluryhmät ym. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, onko uutissivustojen lähestymistavassa ja rakenteessa paljon eroja.
Tutkimuksessa käytettiin hyväksi monia aikaisempia tutkimuksia, joissa analysoitiin nettisivujen eri piirteiden ja palveluiden määrää. Monet tutkijat nimeävät kolme reaaliaikaisen journalismin pääpiirrettä: multimedia, interaktiivisuus ja hyperteksti. Näitä pääpiirteitä käytettiin hyväksi analysoinnissa. Tätä tutkimusta ennen ei kuitenkaan oltu vertailtu näitä asioita erilaisilla (kyseisessä tutkimuksessa eri maanosissa tehtävillä) sivustoilla.
Tulokset osoittivat, että kaksi suurta tekijää erottavat Amerikan ja Euroopan: kuvagallerioiden olemassa olo tai puuttuminen sekä matkapuhelinpalvelut. Amerikkalaisversiot tarjosivat yleensä kuvagallerioita. Eurooppalaiset sivustot taas tarjosivat enemmän matkapuhelinpalveluita. Parhaat sivustot täyttivät viisitoista kuudestatoista kriteeristä. Kahdeksan kahdestatoista parhaasta sivustosta oli amerikkalaisia. Interaktiivisuudessa ei näiden kahden maanosan välillä ollut suuria eroja. Kuten Maija mainitsikin, teknologista interaktiivisuutta on esimerkiksi julkaista artikkeli omassa facebook-profiilissa. Facebook on suosittu ympäri maailmaa, joten tämäntapaiset piirteet verkkolehtien sivustoilla eivät pääse erottumaan maanosien välillä. Olen huomannut, että ainakin korkeimman tason interaktiivisuus, eli kommentointi- ja keskustelumahdollisuudet juttujen yhteydessä on hyvin yleistä ja suosittua niin suomalaisten, muiden eurooppalaisten kuin amerikkalaistenkin keskuudessa.
Viestin aineisto:
Hans Beyers: What constitutes a good online news site? A comparative analysis of American and European awards. The European Journal of Communication Research, Jun2006, Vol. 31 Issue 2, p215-240, 26p, 2 charts, 3 graphs
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti