tiistai 21. huhtikuuta 2009

Suomalaista tutkimusta verkkolehdestä

Marja Heinonen on perehtynyt verkkolehden maailmaan hyvin tarkasti, sillä väitöskirjassaan Verkkomedian käyttö ja tutkiminen: Iltalehti Online 1995-2001 hän tutki, miten käyttäjät ottavat uuden ilmiön mediana haltuunsa. Tarkastelun kohteena oli Iltalehti Online, sillä se on ensimmäinen laajalle levinnyt verkkomedia. Heinonen halusi ymmärtää sitä prosessia, jossa ihmiset ”oppivat” lukemaan verkkomediaa. Hän halusi myös saada selville, miten heidän suhteensa verkon sisältöihin muotoutuu. Iltalehti Online oli hyvä verkkolehti tarkastelun kohteeksi, sillä mistään toisesta suomalaisesta verkkomediasta ei ole saatu yhtä kattavia lokitietoja käytöstä ja niihin liitettäviä demografiatietoja käyttäjistä. Tutkimuksellinen ote oli nimittäin mukana heti Iltalehti Onlinen alkuvaiheista lähtien.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty Iltalehti Onlinen lokitietoja sekä demografiatietoa ja haastatteluja. Haastatteluista on rakentunut empiirisen tutkimuksen kvalitatiivinen osio. Lokitiedoista ja demografioista Heinonen sai tärkeää tietoa väitöskirjaansa ajatellen esimerkiksi siitä, kuinka usein käyttäjä lukee Iltalehti Onlinea, mihin kellon aikaan ym. Haastatteluista hän sai tarvitsemansa lisätiedot kysymyksiin, miksi ja miten. Empiirisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli, miten käyttäjät kokevat verkon käyttäjinä ja kuluttajina. Tulokset olivat hyvin yksityiskohtaisia. Tutkimuksessa saatiin selville esimerkiksi, että Iltalehti Onlineä yli kolme vuotta käyttäneet lukivat verkkomediaa selvästi enemmän sivulatauksilla mitattuna kuin sitä alle vuoden käyttäneet. Iltalehti Onlinen sisältöjen ja käyttäjien välistä yhteyttä vuosina 1996-1999 koskeva kvantitatiivinen tutkimus jakaantui kahteen osaan: 1) kokonaiskävijämääriin kohdistuva tarkastelu ja 2) otoskohtainen tarkastelu valituissa ryhmissä.

Tutkija perusteli aineiston valinnan sillä, että mistään muusta suomalaisesta verkkomediasta ei ole yhtä kattavia lokitietoja käytöstä ja niihin liitettäviä demografiatietoja käyttäjistä. Aineistoa on kerätty monen vuoden ajalta, joten se vaikuttaa uskottavalta. Tutkimuksessa esille nousseet näkökulmat ja tulokset vaikuttivat siihen, mihin suuntaan tutkimusprosessi eteni. Tämä on erittäin ymmärrettävää, mutta teki väitöskirjan tekstistä hieman vaikeasti ymmärrettävää.

Tutkimuksessa on niin paljon analysoitavaa aineistoa, että mielestäni niiden analysointi ja tulosten esitys on hyvin sekavaa. Jokaisen osion tulokset on selitetty pikkutarkasti eikä suurta kokonaisuutta saada aikaiseksi. Heinonen on kirjoittanut tutkimuksesta yli 300-sivuisen, mutta siitä ei jää juurikaan mitään käteen. Tämä on mielestäni sääli, sillä kun lokitietoja ja demografioita on tallella noin monen vuoden ajalta, olisi erittäin hedelmällinenkin tutkimus ollut mahdollinen. On kuitenkin otettava huomioon, että vaikka tutkimusaineisto on vuosilta 1995-2001, niin tutkimus julkaistiin vasta vuonna 2008, jolloin verkkolehdistä oli jo tehty enemmän tutkimusta. Tämä saattaa vaikuttaa lukijan asenteisiin.

Viestin aineisto:

Heinonen, Marja. Verkkomedian käyttö ja tutkiminen: Iltalehti Online 1995-2001. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos. 2008-10-03. Väitöskirja. 334 sivua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti